Vuosina 1866-1868 Suomessa jylläsivät suuret nälkävuodet. Tuona aikana nälkään ja nälän heikentämiin ihmisiin kuoli jopa 10% Suomen väestöstä, 200’000 henkeä. Savosta oli lähtenyt jo parin vuoden ajan nälkiintyneitä kerjäläislaumoja kerjäämään ruokaa Keski- ja Etelä-Suomesta. Vesanto selvisi melko hyvin noista vaikeista ajoista perimätiedon mukaan yhteisöllisyyden ja keräilykulttuurin (kalastus ja marjastus) ansiosta.
Torpparimökki on rakennettu suurten nälkävuosien juurien päälle, Krimin sodan aikaan. Yhdistynyt kuningaskunta pommitti Oolannin sodassa (1854–1856) Suomen länsirannikkoa ja tuhosi maamme viljavarastoja. Siitä alkoivat vuosikymmenen kestävät vaikeudet ja katovuodet. Halla tuhosi pohjoisessa tuleentumattoman viljan, kulkutaudit levisivät ja kerjäläiset kulkivat ympäri Suomea. Syyssateet veivät perunat ja senaatti kielsi kaupan päälle viinan kotipolton.
TORPPARIMUSEO
Ainutkertainen osa historiaa, torppariperinnettä 1860-luvulta. 10 rakennusta, joissa on nähtävillä kunkin aikakauden esineistöä sekä hevosaikakauden maatalousmuseo.
Avoinna juhannuksesta elokuulle päivittäin klo 12-17. Muuna aikana sopimuksen mukaan.
Lisätietoja Vesannon kotiseutuyhdistys, p. 040 707 3185.
Käsityötaidot olivat elinehto, sillä viljaa saattoi ostaa airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.
Torpparimuseot ovat äärimmäisen arvokkaita muistomerkkejä, jotka symboloivat eloonjäämistä ja kansamme selviytymistä. Ne ovat maamerkkejä kuuluisasta suomalaisesta sisusta.
